Minä olen huono riitelemään. Riita tyhmästä, pienestäkin asiasta, niin ajattelen, että jätän tämän suhteen tähän. Ainut tapa lohduttautua riidan aiheuttamasta pahasta mielestä löytyy aina niistä ajatuksista, mitä teen sitten, kun olen vapaa tästä typerästä suhteesta. Minä suutun nopeasti ja lepyn nopeasti, jos lopetetaan samassa tilassa ja ajassa, mutta sitä en kestä, että joku lähtee karkuun. Minua ei niin lähdetä. Sitten heittelen perään polttopullot ja saat uida joen yli jos haluat palata – sillat on poltettu. Kestän kyllä kriisejä, ja toimin hätätilanteissa kylmän rauhallisesti, mutta omia tunteitani en kestä.
Pistän Skypen online statuksen näkymättömiin. Kärsiköön siellä. Hänen valonsa palaa kirkkaan vihreänä. Minulla valuu kyyneleet kaulalle asti.
Jos minulla olisi kaksi tappavaa luotia, ja mahdollisuus suunnata ne kohteisiinsa ilman minkäänlaisia henkiseen tai fyysiseen vapauteeni vaikuttavia seuraamuksia ikinä, niin tietäisin täsmälleen ne kaksi henkilöä, keneen ne suuntaisin. En ole koskaan tavannut kumpaakaan, tosin molempien kanssa olen puhunut puhelimessa ja tiedän, miltä he näyttävät, mutta heillä on elämääni suurempi vaikutus kuin he itse tietävätkään. Todennäköisesti kumpikaan heistä ei ole tuon energian tai vaivan arvoinen, ja piinaan itseäni turhaan heidän olemassaolollaan ja sen merkityksestä elämääni.
Tiedostan ilman ulkopuolista saarnaakin, että ajatus on varmasti hyvin lapsellinen, mutta johan se on helvetti, jos minä kerrankin kerron tunteistani ja VIHA kumpuaa jostakin hyvin syvältä, niin tunteitani väheksytään ja hyssytellään, ja sanotaan, että se ei ole ylevää vaan se lapsellista ja… alkukantaista? Mielestäni maailma on parempi ilman heitä ja kaltaisiaan.
Tiedostan myös sen, että minulla on ollut aiemmin samanlaisia tuntemuksia kahteen toiseen irralliseen henkilöön, joista toinen on nykyään minulle herttaisen yhdentekevä, ja toinen olikin rakastanut minua 9 vuoden ajan, mutta näiden ihmisten suhteen tämä ei tule olemaan tilanne missään tapauksessa jälkimmäisen kaltainen, eikä myöskään ensimmäisen, ennen kuin eräs kolmas henkilö poistuisi vaikuttamasta elämästäni positiivisesti. (Tietenkään, jos tätä positiivista energiaa ei olisi elämässäni, niin ei olisi myöskään näitä kahta negatiivista, mutta jokainen plussa näillä listoilla ei ole samanpainoinen.)
Jokapäiväinen voodoo – harjoitukseni kuitenkin sisältää pahojen ajatusten ja toivomusten lähettämisen heille molemmille kiusankappaleille, ja pahat ajatukset tuntuvat nyt vaikuttaneen, sillä – en ole varma - mutta toinen heistä, Pallokala, on saamieni tietojen (G.O.O.G.L.E:n tiedustelupalvelu) mukaan on lopettanut siinä työpaikassa, missä olen toivonut hänen lopettavan! Mikä loistava tunne! Joku muu pitää hänen paikkaansa, ja koko tyyppi on yksinkertaisesti vain kadonnut olemasta! Miten loistavaa! Tieto ei ole 100 % varmaa, mutten keksi mitään muutakaan loogista selitystä sille, että Pallokala ei enää esiinny ko. yrityksen missään yhteystiedoissa, ei edes ulkomaisissa toimistoissa! Nyt jäljellä olisi enää vain Vinkuja, ja hänellekin olen jo mielessäni manannut parempia metsästysmaisemia.
Puhuimme eräänä päivänä Alexin kanssa siitä, että me molemmat olemme aina saaneet kaiken sen, mitä olemme halunneet tarpeeksi kovasti, ja näin ollen… lähes… voin vetää taas yhden asian yli saavutetulta halulistalta!
